Lakko – Ohjeet työntekijälle, työnantajalle ja palkanlaskentaan

Laillinen lakko on keskeinen osa työmarkkinoita ja työtaistelutoimenpide, jonka avulla työntekijät pyrkivät parantamaan asemaansa suhteessa työnantajaan. Se on olennainen osa työntekijöiden neuvotteluvoimaa, ja sen tavoitteena on yleensä ajaa parempia palkkoja, työolosuhteita tai muita työsuhteeseen liittyviä asioita työntekijöille. Lakon vaikutukset heijastuvat monin eri tavoin koko yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, miten lakko vaikuttaa työntekijään, työnantajaan sekä palkanlaskentaan työpaikalla, ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kullakin osapuolella on lakon aikana.

Mikä on lakko?

Lakon aikana lakkoon osallistuvat työntekijät keskeyttävät työnsä ja työnantaja lopettaa palkanmaksun lakkoon osallistuville työntekijöille. Lakkoon osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.

Työntekijän oikeudet lakossa

Työntekijällä on perustuslaissa turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus sekä työntekijöiden perusoikeuksilla turvattu lakko- ja työtaisteluoikeus. Yksittäinen henkilö ei kuitenkaan voi mennä lakkoon, vaan oikeus liittyy aina laajempaan työtaisteluun. Osapuolina ovat tällöin työntekijä- ja työnantajaliitot jäsenineen. Työntekijällä on siis tietyin edellytyksin oikeus osallistua lailliseen lakkoon ilman, että hänen tulee pelätä työnantajan painostusta, syrjintää tai muita kielteisiä seurauksia. Lakkoon liittyvissä asioissa työntekijää ohjeistaa oma ammattiliitto. Työntekijän ei ole pakko osallistua lakkoon, riippumatta siitä, onko hän ammattiliiton jäsen vai ei.

Liittoon kuulumaton työntekijä voi halutessaan myös osallistua lakkoon ilman irtisanomisuhkaa, mutta hän ei saa ammattiliiton maksamaa lakkoavustusta. Lakon ajalta ei makseta palkkaa, joten liittoon kuulumaton on lakossa omalla kustannuksellaan. Liittoon kuuluvalle maksetaan lakkoavustusta, mutta sen suuruus voi olla pienempi kuin varsinainen palkka.

Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet lakossa

Työnantajan näkökulmasta lakko vaikuttaa ennen kaikkea taloudellisiin menetyksiin ja työn ja toiminnan järjestämiseen lakon aikana. Lakolla on usein välittömiä vaikutuksia asiakkaisiin, jolloin aktiivinen viestintä on kriittistä asiakkaille syntyvien vahinkojen minimoimiseksi. Lakko voidaan katsoa monessa sopimuksessa ”force majeure” -tilanteeksi, jolloin yritys voi välttyä mm. sopimussakoilta. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa lakossa oleville työntekijöille. Työtaistelun ulkopuolelle jääville työntekijöille voidaan määrätä myös tilapäisiä, normaaleista työtehtävistä poikkeavia töitä.

Lakko voi olla joko laillinen tai laiton. Laiton lakko on muun muassa silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Laillinen lakko on silloin, kun sen panee toimeen työntekijäjärjestö sopimuksettoman tilan aikana. Ammattiliitto voidaan tuomita laittomasta lakosta hyvityssakkoon.

Palkanmaksu lakon aikana

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta lakkoon osallistuville työntekijöille. Työsopimuslain 2 luvun 12§ kuitenkin määrätään, että mikäli työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta työntekijän työehtoihin tai työoloihin, työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä. Tällöin työnantaja saa vähentää työntekijälle tällä perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava työsopimuslain 2 luvun 17§:n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista.

Työnantaja voi keskeyttää palkanmaksun myös sellaisilta työntekijöiltä, jotka ovat lakon vuoksi estyneet tekemästä työtään, mikäli he saisivat lakolla etuja joko suoraan tai välillisesti. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun lakon vuoksi työstä estynyt työntekijä kuuluu sen työehtosopimuksen piiriin, jonka sisältöön lakolla pyritään vaikuttamaan.

Työntekijöillä ei ole oikeutta luontoisetuihin työtaistelun aikana lukuun ottamatta asuntoetua. Myöskään työnantajan tapaturmavakuutus ei ole voimassa työtaistelun aikana.

Kuukausipalkkalaisten työtaistelun ajan palkka voidaan vähentää noudattaen asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiä. Jos työntekijän työsuhteeseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, voidaan poissaolopäivän palkka laskea asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien mukaan.

Sairausajan palkka lakon aikana

Jos työntekijä on ilmoittanut osallistuvansa työtaistelutoimenpiteeseen ja sairastuu tämän jälkeen ennen työtaistelun alkamista, ei työntekijällä ole oikeutta sairausajan palkkaan työtaistelun ajalta. Jos työntekijä ei ole ennen sairastumistaan ilmoittanut osallistumisestaan työtaisteluun, käsitellään hänen poissaoloaan sairauslomana ja useimmiten työntekijä on oikeutettu sairausajan palkanmaksuun. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun palkallinen sairasloma on alkanut ennen työtaistelun alkua.

Työnteon estymisen perusteita arvioidaan aina työntekijäkohtaisesti ja sen kannalta, mikä on ollut ensisijainen syy, jonka vuoksi työntekijä on jäänyt pois töistä. Joillain palvelualoilla sairausajan palkkamääräystä tulkitaan siten, että lakko katkaisee aina sairausajan palkanmaksun.

Mikäli lakko on laillinen, ei sairausajan palkanmaksujakso kulu, mutta laittoman lakon aikana kuluu.

Huomionarvoista on myös se, että lakon ajalta ei siihen osallistuvalle työntekijälle kerry vuosilomaa, eikä lakkopäiviä lasketa kertyvää vuosilomaa laskettaessa mukaan työssäolopäiviin.

Mikäli lakko alkaa ennen työntekijän vuosiloman alkamista ja olisi jatkuva vuosiloman aikana, peruuntuu vuosiloma automaattisesti pidettäväksi myöhemmin- työtaistelu ei siis vähennä jo ansaitun ja pidettävän vuosiloman määrää.

Työntekijöillä, jotka ovat lakon ulkopuolella, on oikeus työttömyysturvaan välittömästi työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden lakattua.

Kaikki rekrytoinnin työkalut parhaiden osaajien tunnistamiseen.

Varaa demo tai ole yhteydessä meihin ja opi, miten rekrytoit paremmin Clevryn avulla.

Seuraa meitä ja saa rekrytoinnin uusimmat tuulet suoraan feediisi!

Tai tilaa uutiskirjeemme.
Tunnista pehmeät taitosi
Aloita nyt!
Post a job and find a match

Access the Soft Skills Marketplace

Assessment Platform

Full suite for online psychometric asessments

Assessment Service

Get our expert insights to make better decisions

Let us find you the right match

Recruitment & Staffing services

Browse job opportunities

Access the job board

Match yourself with opportunities

Soft Skills Marketplace

Find your soft skills strengths

Understand what makes you unique

Practice Center

Practice PQ's and Ability tests for free

Clevry Blog

Read our latest articles on Soft Skills and recruitment

What are Soft Skills?

Everything you need to know.

Case Studies

Dive into the success of our customers

Sample Reports

Check our library of sample reports, generated by the Clevry platform

Julkaise työpaikka ja löydä osaajia

Pääsy Soft Skills Marketplaceen

Arviointialusta

Kaikki psykometriset testit rekrytoinnin tueksi

Henkilöarviointi

Asiantuntijamme auttavat sinua tekemään oikean henkilövalinnan

Autamme sinua löytämään oikean osaajan

Rekrytointi & Henkilöstövuokrauspalvelut

Selaa työmahdollisuuksia

Avoimet työpaikat

Tunnista vahvuutesi

Ymmärrä, mikä tekee sinusta uniikin

Harjoituskeskus

Harjoittele soveltuvuustestejä ilmaiseksi

Clevry Blogi

Uusimmat artikkelit rekrytoinnin ja soft skillsien parista

Soft skills - Mitä ovat pehmeät taidot?

Kaikki mitä sinun tulee tietää

Asiakascaset

Tutustu asiakkaidemme menestystarinoihin

Malliraportit

Clevry-alusta tarjoaa kaikki tarvittavat raportit rekrytoinnin tueksi

Want to check out a sample report to see what Clevry can uncover?