Rekrytoinnin Trendikatsaus: Hiring Intelligence Report - Q1 2025
Mitä persoonallisuus kertoo tämän päivän rekrytoinneista?
Rekrytoinnin painopisteet ovat muuttumassa. Osa persoonallisuuspiirteistä säilyttää universaalin arvonsa – niitä tarvitaan roolista ja toimialasta riippumatta. Toiset taas menettävät merkitystään nopeasti automaation, organisaatiomuutosten tai muuttuvan tiimidynamiikan vuoksi. Ja sitten on nousevia ominaisuuksia: uusia käyttäytymismalleja, joiden kysyntä kasvaa nopeasti vastauksena epävakauteen tai uusiin työnteon tapoihin.
Clevryn kvartaalittainen rekrytoinnin trendikatsaus, Hiring Intelligence Report, seuraa näitä muutoksia 46-asteikkoisen persoonallisuusmallimme pohjalta. Nämä suuntaukset tarjoavat ikkunan siihen, mitä tämän päivän organisaatiot todella etsivät, ei vain teoriassa vaan myös käytännössä. Koska mallimme mahdollistaa täydellisen joustavuuden persoonallisuusarviointien räätälöinnissä tehtäväkohtaisesti, pystymme havainnoimaan todellisia käyttäytymiseen ja toimintamalleihin liittyviä kysyntäsignaaleja eri toimialoilla ja eri aikoina.
Työmarkkinat eivät ole vain taistelu osaajista, vaan taistelu relevanssista. Käyttäytyminen, pehmeät taidot ja motivaatio nousevat yhä useammin koulutusta ja kokemusta tärkeämmiksi pitkäaikaisen sopivuuden mittareiksi.
Clevryn persoonallisuuden viitekehys auttaa rekrytointitiimejä vastaamaan tähän muutokseen. Se auttaa organisaatioita katsomaan geneeristä profilointia syvemmälle ja näkemään yksilöt sellaisina kuin he todella ovat, niiden ominaisuuksien pohjalta, joilla on eniten merkitystä juuri nyt.
Keskeiset havainnot
Q1 2025 – Viisi eniten arvioitua piirrettä:
Kuunteleminen
Edellinen sija: 1.
Tämä piirre kertoo, kallistuuko henkilö keskusteluissa enemmän puhumisen vai kuuntelemisen suuntaan. Se ei mittaa varsinaista kuuntelutaitoa, vaan taipumuksia, kuten keskeyttämistä, keskustelun hallitsemista tai toisten näkökulmien arvostamista.
Sopeutuva
Edellinen sija: 3.
Mukautuvuuden piirre mittaa, kuinka paljon henkilön vuorovaikutustyyli vaihtelee eri tilanteissa. Se kuvastaa käyttäytymisen joustavuutta, ei tehokkuutta tai tarkoituksellista sopeutumiskykyä.
Paineensietokyky
Edellinen sija: 7.
Tämä piirre kuvaa, miten henkilö tavallisesti reagoi aikapaineeseen ja työkuormaan. Korkeat pisteet viittaavat kykyyn säilyttää tehokkuus ja keskittyminen stressaavissa tilanteissa. Matalammat pisteet kertovat, että henkilö työskentelee parhaiten rauhallisissa ja kiireettömissä oloissa.
Rauhallinen
Edellinen sija: 4.
Tämä piirre heijastaa henkilön tunne-elämän tyyliä ja kertoo taipumuksesta huolehtia tai kokea jännitystä. Korkeat pisteet viittaavat tasapainoiseen ja rentoon temperamenttiin, kun taas matalat pisteet voivat kertoa jatkuvasta huolestuneisuudesta tai vaikeudesta irrottautua stressistä.
Sitkeä
Edellinen sija: 2.
Sitkeys-piirre mittaa, kuinka herkästi henkilö reagoi tunteellisesti. Korkeat pisteet viittaavat paksunahkaisuuteen ja tasapainoisuuteen esimerkiksi kritiikin edessä. Matalat pisteet voivat kertoa taipumuksesta ottaa asiat henkilökohtaisesti tai loukkaantua toisten huomautuksista.
Keskeiset havainnot:
Kuunteleminen säilyttää paikkansa eniten arvioituna piirteenä kaikilla toimialoilla, jo useamman kvartaalin ajan. Sen pysyvyys kertoo siitä, miten tärkeänä vuorovaikutteisuutta, yhteistyökykyä ja keskustelutaitoja pidetään, erityisesti tiimivetoisissa ja sidosryhmäpainotteisissa rooleissa.
Sopeutuvuus nousee kolmannelta sijalta toiseksi, sillä työnantajat arvostavat yhä enemmän vuorovaikutuksen joustavuutta verrattuna jäykkään viestintätyyliin. Tämä viittaa siihen, että arvostetaan ihmisiä, jotka osaavat vaihdella sävyä, kieltä tai olemusta tilanteen mukaan, sen sijaan, että pitäydytään tiukoissa käyttäytymisnormeissa.
Paineensietokyky tekee selkeän harppauksen seitsemänneltä sijalta kolmanneksi, mikä kertoo siitä, että paineensietokyky on noussut keskeiseksi rekrytointikriteeriksi. Työkuorma kasvaessa ja määräaikojen kiristyessä, organisaatiot etsivät yhä tietoisemmin hakijoita, jotka eivät ainoastaan siedä stressiä, vaan pystyvät toimimaan tehokkaasti sen alla.
Rauhallisuus säilyttää sijansa neljäntenä, ja sen arvo paineensietokyvyn täydentäjänä säilyy. Yhdessä nämä piirteet – emotionaalinen vakaus ja paineensietokyky – muodostavat edelleen sen psykologisen perustan, jonka varaan monen rekrytoijan “matalan riskin” kandidaattiprofiili rakentuu.
Sitkeys laskee hieman toiselta sijalta viidenneksi, mutta pysyy silti vahvasti Top 5 -listalla. Sen aiempi nousu ja vakiintunut asema viestivät siitä, että tunne-elämän kestävyys, erityisesti kritiikin tai haastavien tilanteiden edessä, nähdään yhä merkkinä pitkäjänteisestä suorituskyvystä.
Yhdessä nämä viisi piirrettä korostavat muutosta arvioinnin painopisteissä: ei vain sitä, miten hyvin henkilö toimii ihanneolosuhteissa, vaan kuinka vakaa, joustava ja toimintakykyinen hän on, kun asiat eivät mene suunnitellusti tai paine kasvaa.
Tunne-elämän tasapaino on uusi kilpailuetu.
Piirteet kuten Rauhallisuus, Sitkeys ja Stressinsietokyky ovat nyt tärkeämpiä kuin perinteiset pätevyydet, mikä osoittaa, että hakijoiden selviytymiskyvyllä on enemmän merkitystä kuin sillä, miten he suoriutuvat paperilla.
Menettämässä suosiotaan:
Muutos
Edellinen sija: 5.
Muutos-asteikko mittaa sitä, miten hyvin henkilö suhtautuu organisaatiomuutokseen. Korkeat pisteet viittaavat siihen, että henkilö viihtyy muuttuvissa ja kehittyvissä ympäristöissä. Matalammat pisteet kertovat mieltymyksestä vakauteen, rutiineihin ja tuttuihin toimintatapoihin.
Itsetunto
Edellinen sija: 17.
Itsetunnon asteikko kuvaa henkilön sisäistä varmuutta ja uskoa omiin kykyihin. Korkeat pisteet viittaavat itsevarmuuteen ja omaan osaamiseen luottamiseen, kun taas matalat pisteet kertovat epävarmuudesta ja ulkoisen vahvistuksen tarpeesta.
Huolehtiminen
Edellinen sija: 18.
Huolehtimisen piirre mittaa sitä, kuinka vahvasti henkilö motivoituu toisten auttamisesta. Korkeat pisteet viittaavat siihen, että merkitys löytyy ihmisten tukemisesta ja auttamisesta. Matalat pisteet kertovat, että henkilöä ohjaa enemmän työn lopputulos kuin auttamisen halu, mikä ei kuitenkaan tarkoita empatian puutetta.
Keskeiset havainnot:
Aiemmin Top 5 -piirteisiin kuulunut Muutos-piirre, on pudonnut merkittävästi, nyt sijalle 14. Näin suuri lasku kärkipaikoilta on harvinaista ja saattaa kertoa siitä, että organisaatiot painottavat tällä hetkellä muita piirteitä – kuten stressinsietokykyä – tai keskittyvät rooleihin, joissa muut ominaisuudet ovat tärkeämpiä. Vaikka muutosmyönteisyys on yhä arvokasta, sen merkitys näyttää tällä hetkellä olevan vähemmän keskiössä rekrytointipäätöksissä.
Kulttuurifitin aika rekrytoinnissa on väistymässä. Tilalle on tullut piirrekohtainen tarkkuus.
Huipputiimit eivät rekrytoi “hyvän fiiliksen”, vaan mitattavan sopivuuden perusteella. Data tukee tätä.
Nopeimmin kasvavat piirteet:
Työelämän dynamiikan muuttuessa muuttuvat myös ne persoonallisuuden piirteet, joita organisaatiot arvostavat eniten. Arviointitrendien perusteella olemme tunnistaneet kolme piirrettä, joiden kysyntä kasvaa nopeimmin. Näiden piirteiden nousu kertoo siitä, miten yritykset arvioivat potentiaalia, suoriutumista ja kulttuurisopivuutta tulevaisuudessa. .
Sosiaalinen varmuus
Sosiaalisen varmuuden asteikko kuvaa, kuinka itsevarma ja luonteva henkilö on vuorovaikutustilanteissa. Korkeat pisteet kertovat rauhallisuudesta ja varmuudesta uusissa tai vaativissa sosiaalisissa tilanteissa. Matalammat pisteet voivat viitata varautuneisuuteen tai hiljaisempaan olemukseen.
Mitä tämä kertoo?
Kasvava tarve sosiaalisesti itsevarmoille ihmisille viestii siitä, että yhteistyö- ja sidosryhmätaitojen merkitys kasvaa erityisesti hybridi- ja asiakasrajapinnan rooleissa. Sosiaalinen luontevuus on nousemassa keskeiseksi erottavaksi tekijäksi.
Järjestelmällinen
Järjestelmällisyys mittaa taipumusta suunnitelmallisuuteen, järjestykseen ja ennakoivaan työskentelyyn. Korkeat pisteet kertovat halusta työskennellä selkeiden rakenteiden mukaisesti. Matalammat pisteet viittaavat spontaanimpaan ja joustavampaan työotteeseen.
Mitä tämä kertoo?
Järjestelmällinen-piirteen nousu kertoo siitä, että työnantajat etsivät yhä enemmän henkilöitä, jotka tuovat selkeyttä ja järjestystä kompleksisiin ympäristöihin. Suunnitelmallinen ja jämäkkä ajattelu auttaa pitämään fokuksen ja tehokkuuden yllä epävarmuuden keskellä.
Vauraus
Tämä asteikko mittaa, kuinka paljon henkilö motivoituu taloudellisista palkkioista ja aineellisesta elämäntyylistä. Korkeat pisteet viittaavat haluun ansaita ja kerryttää varallisuutta. Matalammat pisteet kertovat, että tulot eivät ole työn keskeinen motivaatiotekijä.
Mitä tämä kertoo?
Vaikka Varaus on edelleen melko kapeasta piirretasosta, sen kiinnostus on kasvanut peräti 67% neljännesvuosittaisesta volyymista. Tämä viittaa siihen, että taloudelliseen motivaatioon kiinnitetään yhä enemmän huomiota urapäätöksiä tehtäessä, erityisesti tehtävissä, joissa suorituskannustimilla tai ansaintamahdollisuuksilla on merkittävä rooli osaajien houkuttelemisessa ja säilyttämisessä.
Haastavat ajat suosivat vahvaa mieltä.
Epävarmuuden kasvaessa organisaatiot etsivät itsevarmuutta, selkeyttä ja rahallista draivia. Huolehtiminen tippuu sijalta 18 sijalle 27, kun taas Vauraus nousee 67 % arviointivolyymissa. Järjestelmällisuus ja Sosiaalinen varmuus tekevät molemmat ison loikan – 8 ja 11 sijaa ylöspäin – viestien selvästä suunnanmuutoksesta kohti järjestelmällisyyttä, kontrollia ja vakuuttavaa esiintymistä.
Useimmin arvioidut piirteet
Tämä data paljastaa selkeän hierarkian siitä, mitä piirteitä organisaatiot painottavat arvioinneissaan.
Kuunteleminen on edelleen ykkönen – se sisältyi 74 %:iin kaikista arvioinneista. Tämä ei yllätä, sillä kuuntelutaidot ovat keskeisiä yhteistyössä ja sidosryhmäviestinnässä.
Lähellä perässä tulevat Sopeutuva ja Stressinsietokyky (molemmat 71 %), jotka heijastavat kasvavaa tarvetta sopeutumiskyvylle ja tunne-elämän hallinnalle muuttuvissa työympäristöissä.
Rauhallisuus (69%) ja Sitkeys (68%) täydentävät viiden kärjen, osoittaen että rekrytoijat arvostavat vakautta ja kykyä palautua haastavista tilanteista.
Nämä luvut kertovat muutoksesta: työnantajat eivät enää keskity vain siihen, mitä hakijat osaavat—vaan siihen, miten he vastaavat haasteisiin.
Tässä raportissa esitetyt tiedot eivät pelkästään korosta ominaisuuksien sijoittumista, vaan ne osoittavat, mihin rekrytointi on menossa.
Korkealle nousseet piirteet kuten Kuunteleminen, Rauhallisuus ja Paineensietokyky korreloivat suoraan siihen, kuinka hyvin henkilöt selviytyvät monimutkaisista ja kuormittavista tilanteista. Ne eivät vain tue suorituskykyä, ne auttavat hallitsemaan muuttuvaa maailmaa ja vastaamaan haasteisiin.
Samaan aikaan Järjestelmällisyyden, Sosiaalisen varmuuden ja Vaurauden nousu viestivät muutoksesta: nyt arvostetaan selkeyttä, kontrollia ja selkeästi kohdistunutta motivaatiota epävarmassa maailmassa.
Nämä eivät ole teoreettisia havaintoja. Ne ovat rekrytointipäätösten signaaleja.
Ne kertovat, että tiimit eivät enää etsi pelkkää ”kulttuurifittiä” – vaan toimintavalmiutta. Piirteitä, jotka todella vaikuttavat tuloksiin, erityisesti haastavissa tilanteissa.
Viesti organisaatioille on selvä: Päivitä arviointikäytäntösi vastaamaan tämän päivän todellisuutta. Piirteet, joilla on eniten merkitystä, ovat muuttumassa. Myös rekrytointistrategian on muututtava niiden mukana.
